Nyt niitä taas saa, sieniä! Namnamnam!
Onko täällä muita, joilla menee kausiherkkujen kanssa hieman överiksi? Olen siis haaveillut kantarellipasteijoista varmaan koko kesän: kun muut toivoivat helteiden alkavan, itse haaveilin pääseväni pian sienimetsään… Muutaman kerran kantarellipasteijat ovat tulleet jopa uniini (viimeistään tässä kohtaa poikaystäväni oli todella huolissaan). Voitte siis ehkä kuvitella sen onnen määrän, kun äiti viime viikonloppuna toi tänne pussillisen tuoreita kantarelleja!
Kantarellipasteijat
kantarelleja
homejuustoa
1 sipuli
sipulinvarsia
1 pkt voi- tai lehtitaikinalevyjä
kananmuna voiteluun
Taas tällaista sopivan epämääräistä kokkailua meikäläisen makuun. Sienien ja sipulien paistamisen jälkeen paistinpannuun vaan sopivasti (lue: oman maun mukaan) vielä homejuustoa ja sipulinvarsia. Sitten valmis täyte lehtitaikinalevyn sisälle, pasteijoiden voitelu – ja tadaa! Lopuksi paistoin näitä 225 asteessa noin kymmenen minuuttia.
Tein pasteijoita siis alunperin sillä ajatuksella, että laitan pari pussillista pakastimeen odottamaan vieraita. Jotenkin kuitenkin huomasin myöhemmin leipomispäivänä istuvani iltaa siskoni luona samaiset pasteijapussit mukanani. Kotiinlähdön koittaessa pussissa oli jäljellä enää muutama epämääräinen taikinamöykky, joten mainiona isosiskona lupasin jättää loput siskolleni. Tänään sain viestin, että niitäkään vähiä ei enää ole.
Se siitä vierasvarasta.
eveliteni.wordpress.com 